Saavuimme tanaan Bangkokiin,tietenkin heti ensimmaiseksi Khaosan Roadille. Ei se mitenkaan ole muuttunut, aina on yhta hauskaa seurata valkoisten mursujen saapumista hieman ujoina ja hammentyneina ja toisaalta ruskettuneiden hippien chillausta kunnes suuntaavat uuteen rantakohteeseen tai maahan. Taalla kaikki on niin mahdollista.
Tanaan emme tee mitaan. Hengailemme, chillaamme.Huomenna pitaisi matkanjarjestajan ohjelman jo alkaa,jos kaikkeen meinataan ehtia.Vahan stressaa jo valmiiksi. Yritan ottaa iisisti. En ole hyva siina....
Mutta hassua oli se,etten ole tajunnut miten kovasti tata maata olen ikavoinut.Vahan jo harmittaa valmiiksi kun emme voikaan napata tasta bussia ja lahtea kohti uusia rantoja tai ihanaa pohjoista. No,kivaa on silti tiedossa. Thaimaa on vain jollain erityisella tavalla rakas.
Mutta naihin tunnelmiin. Tan kuppilan nappaimisto on sita luokkaa et syytan sita nyt kylla kaikista mahdollsista kirjoitusvirheista. Eika sormet jaksa enaa hakata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti